Kaikki alkoi laivanauloista
Kun ruukin vasarat alun perin otettiin käyttöön, niillä taottiin pääasiassa laivanauloja. Käsintehdyt naulat saavuttivat nopeasti suuren suosion ja niitä pidettiin erittäin laadukkaina. Nauloja vietiin kauas Ruotsin rajojen ulkopuolelle, kuten Espanjaan ja Portugaliin – aivan kuten meidän kirveitämme vuosisatoja myöhemmin.
Kun Jacob Reenstierna kuoli vuonna 1716, hänen leskensä Magdalena Toutin-Reenstierna otti ruukin haltuunsa. Hän myi sen leski Brigitta Wallrave von Berchnerille vuonna 1732. Tämä kuoli vuonna 1745, ja lapsenlapsi Maria Eleonora Strahlenberg peri ruukin. Noihin aikoihin ruukki valmisti lähinnä nauloja, lapioita ja kirveitä.
Kaikkea vohveliraudoista junavaunuihin
Vuosisatojen kuluessa Hults Bruk alkoi valmistaa hyvin monenlaisia tuotteita, kuten metallilevyjä, ankkuriketjuja, huonekaluja, liesiä, vohvelirautoja sekä muita arkisia käyttötavaroita. Myöhemmin alettiin tehdä kirveitä ja lapioita alueen metsissä ja pelloilla työskenteleville maanviljelijöille. 1800-luvun lopulla Hults Brukissa valmistettiin jopa junavaunuja.
Muutaman omistajanvaihdoksen jälkeen Magnus Lorentz Ekelund osti ruukin vuonna 1818. Hän onnistui rakentamaan ruukin ympäristöön pienen kylän ja perusti koulun työntekijöiden lapsille. Ruukki maksoi opettajan palkan. Muutosten aika oli alkanut, ja Magnus Ekelundin poika Gunnar Ekelund toi niitä vieläkin enemmän.
Kirveiden aika ja Gunnar Ekelund
1870-luvulle tultaessa kirveet olivat jo merkittävä osa Hults Brukin tuotantoa. Elettiin myrskyisää aikaa, jolloin teollinen vallankumous muutti koko Eurooppaa. Koska kaikilla yhteiskunnan aloilla tapahtui nopeaa kehitystä, puutavarankin kysyntä kasvoi, ja sitä myöten tarvittiin enemmän myös kirveitä.
Hults Brukin silloinen omistaja Gunnar Ekelund teki matkan Amerikkaan. Hän toi mukanaan paitsi uusia tuotantotekniikoita, myös idean hikkoripuusta valmistetusta varresta sekä Montreal- ja Yankee-kirvesmalleista. Ajan myötä näistä tuli suosituimpia ja pitkäkestoisimpia kirvesmallejamme.
Gunnar myös osti kaksi uutta taontakonetta vuonna 1877 vastatakseen kysyntään. Ajan myötä Hults Brukin kirveiden maine kasvoi, ja 1900-luvulla niitä vietiin kaikkialle maailmaan. Hults Bruk oli esillä jopa Wienin maailmannäyttelyssä vuonna 1873.
Hults Brukin kirveet maailmalla
Hults Brukin kirveitä on myyty monilla eri nimillä eri puolilla maailmaa. Etelä-Amerikassa tunnetaan ”Flecha”, Australiassa ”Jarrah Jack” ja Kaakkois-Aasiassa ”Tiger”. Ajan myötä suosituimmaksi tuotemerkiksi muodostui kuitenkin Agdor, joka on nyt kuulunut Hults Brukin kirvesvalikoimaan lähes 100 vuotta. Klassiset Agdor-kirveet perustuvat 1800-luvun lopun perinteisiin pohjoisamerikkalaisiin kirvesmalleihin. Aikana, jona kirveet olivat metsätalouden tärkeimpiä työvälineitä, Agdor-kirveistä tuli metsurien suosikkeja kaikkialla maailmassa. Puunhakkaajat valitsivat ne huippulaadukkaan teräksen ja taonnan vuoksi. Erityisen suuren suosion Agdor-kirvesmallisto saavutti alueilla, joilla puu oli kovaa ja raskasta hakata. Metsurit saattoivat käyttää jopa kuukauden palkan ostaakseen maailman toisella puolella valmistetun Agdor-kirveen.
